LeiriPäivitys, osa 3

Keskiviikkona leirille saapuivat sudenpennut. Leirin väkimäärä tuplaantui ja äänien ja liikkeen määrä triplaantui. 

Yksi leirin kohokohdista oli pelastuspalvelutoimintaan tutustuminen. Jokainen pääsi harjoittelelmaan sammutusta ja sai tutustua siihen, mitä paloauto pitää sisällään.

Loppuleirin ohjelmassa oli mm. haikki, vesilläliikkuja -taitomerkin suoritusta ja perinteinen iltanuotio, josta seikkailijoiksi siirtyvät sudenpennut lähtivät vaellukselle pimenevään yöhön.

 

 

Alin kuva: Juho K.

LeiriPäivitys, osa 2

Leiri alkoi, kun paikalle saapuivat seikkailijat, tarpojat, samoajat, vaeltaja ja aikuiset. Ensimmäisenä pystytettiin teltat ja alettiin rakentaa ruokailukatosta ja muita tarvittavia rakennelmia. Hiljainen leirialue muuttui eläväksi.

Oli merirosvoja, intiaaneja, suunnistajia, uimareita...

LeiriPäivitys, osa 1

Tällä kertaa ruoka ei ole ihan pääasia.

Kiitos kaikille MikäMikä-leirillä olleille reilulle sadalle partiolaiselle! Teltan ja makuupussin tuulettuessa ja pyykin pyöriessä koneessa on hetki aikaa palata leirin tunnelmiin kuvien muodossa.

Osa Naakoista lähti etujoukoissa leiripaikalle jo edellisenä päivänä. Leirille lähti kaksi äärimmilleen täynnä olevaa peräkärryä, joista toinen lähti niin ikään täyteen ahdetulla NaakkaMobiililla matkaan. VisvisvisNaakka ajeli yhtämatkaa moottoripyörällä.

Kolmeen kertaan matkan varrella vettä tuli kuin saavista kaataen. Matkanteon keskinopeus laski 70 kilometriin tunnissa. Naakat alkoivat pohtia, kuinka leirin pystytys sujuisi moisessa säässä. Onneksi sää alkoi seljetä Keski-Suomea lähestyttäessä.

 Aurinko oli jo laskenut kun puolenyön aikaan saavuimme leiripaikalle. Kuinkahan sitä osaa nukkua pimeässä..